Aika ajoin saamme kysymyksiä siitä, onko Nisu Ainolla loppuelämän kodissa vai onko se hankittu vain myyntiprojektiksi?
Kesällä 2021 perhe Kankaaseen hankittiin jo toistamiseen heräteostoksena hevonen, kun 9-vuotias Nisu liitty perheeseen. Vaikka uuden hevosen ostaminen Kaneli-ponin kuoleman jälkeen ei varsinaisesti kuulunut opiskelijaelämää viettävän Ainon suunnitelmiin, tuli Nisu vastaan herran aikaan. Tultuaan Ainon elämään Nisu turvasi paitsi hevosharrastuksen jatkumisen, myös toimi myös henkilökohtaisena psykoterapeuttina rakkaan Kanelin menettämisestä toipumisessa.
Nisu tuli Ainon elämään spontaanisti, eikä monen opiskelijan elämäntilanne mahdollista hevosen ostoa, saati ylläpitämistä. Aika ajoin kohtaammekin ihmettelyä siitä, kuinka Aino pystyi opiskelijana hankkimaan kokonaan oman, uuden hevosen niin pian Kanelin menehdyttyä. Vaikka Nisu liittyi perheeseen nopealla aikataululla, ennen Nisun ostoa haave omasta suomenhevosesta oli kytenyt pinnan alla pitkään. Alusta alkaen sen, kuten Kanelikin kanssa oli selvää, että koska hevonen hankittiin, siitä pidettäisiin huolta parhaalla mahdollisella tavalla. Tuolloin 22-vuotiaalta opiskelijalta tämä tarkoitti ja tarkoittaa edelleen muun muassa töiden paiskimista täyspäiväisten opintojen ohella.
Entäpä onko Aino hankkinut Nisun myyntiprojektiksi, aikooko hän tehdä sillä voittoa? Tämä on toinen usein kohtaamamme ennakkoluulo. Oman hevosen kouluttaminen ja sen kanssa kehittyminen on ollut meille molemmille jo Kanelin kanssa tärkeä osa harrastusta ja postailemme innoissamme Nisun ratsu-uran etapeista someen. Koronapandemian seurauksena Suomessa harrastehevosten hinnat ovat nousseet ja tiedostamme, että Nisun kehittyessä varmemmaksi ja osaavammaksi ratsuksi, myös sen hintalappu nousee. Olemme seuranneet suomenhevosmarkkinoita aktiivisesti viimeiset vuodet ja teoriatasolla mielessä on joskus käynyt pohtia, millainen Nisun myyntihinta voisi esimerkiksi parin vuoden jälkeen olla. Monelle ratsuprojektit ja niiden kauppaaminen voitolla ovat tapa harrastaa, eikä siinä mielestämme ole mitään väärää. Kuitenkin itsemme tuntien tiedämme molemmat, että se ei ole meille oikea tapa. Nisun kouluttaminen ja liikunnan suunnitelmallisuus tähtäävätkin Ainon osalta sen sijaan oman toiminnan merkityksellisyyden ja monien yhteisten harrastusvuosien tavoitteisiin.
Näin ollen on sanomattakin selvää, että Nisu on ja tulee olemaan Ainolla loppuelämän kodissa. Ainoa paikka, johon Nisu Ainon omistuksesta lähtee, on hevosihmisten slangilla ”monttuun” ja toivottavasti ei sinnekään vielä moniin vuosiin. Elämässä voi toki aina tulla yllättäviä tilanteita. Taustalla on onneksi perheenjäsenten järkkymätön tuki. Meidän perheemme kaikki eläimet ovat saaneet elää kanssamme viimeiseen matkaan saakka, ja näin tulee olemaan myös Nisun kohdalla – se saa elää kanssamme niin pitkään, kun sen elämä on hyvää ja elämisen arvoista.
