Olemme törmänneet useampana viimepäivänä netissä keskusteluihin siitä, kuinka viilentää hevosia helteellä. Useilla talleilla on käytäntönä ottaa hevoset sisään viileään talliin päivän pahimman kuumuuden ajaksi ja viedä hevoset jälleen ulos illan viiletessä. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista tai hevoset kaipaavat lisäviilennystä, joten päätimme listata blogiin parhaat muistisäännöt hevoskavereiden viileänä pitämiseen sekä kumota harhaluulot, joita aiheen ympärillä yhä elää.

Heti aluksi haluaisimme oikaista pari myyttiä, jotka tuntuvat vuodesta toiseen nousevan esiin vuoden kuumpimpina päivinä:

”Hevosta ei pidä viilentää kastelemalla, sillä se alkaa kiehua. Hevoselle tulee siis vielä kuumempi, jos sitä kastelee helteellä.” Anteeksi, mutta mitä ihmettä? Oletko käynyt koskaan helteisenä päivänä uimassa ja ollut tämän jälkeen virkeämpi? Sama pätee hevosiin. Kuumalla säällä uittaminen, vesiletkulla suihkuttelu, ämpäri ja sieni tai mikä tahansa tapa viilentää hevosta vedellä on tehokas niksi kaviokaverin olon helpottamiseen. Hevosta ei tarvitse kuivata kastelun jälkeen, näin viilentävä vaikutus säilyy pidempään.

”Hevosta kannattaa viilentää lämpimällä vedellä, sillä jos käyttää kylmää vettä, hevoselle tulee entistä kuumempi.” Lämmön johtumisen vuoksi hevosta viilentäessä kannattaa käyttää kylmää vettä. Kylmä vesi viilennyskeinona on sitä tehokkaampaa, mitä laajemmalle alueelle vettä lutrataan ja kuinka reilusti sitä käytetään. Helteellä koko hevosen voi siis huoletta kastella kylmällä vedellä, eikä vettä tarvitse säästellä.

Millä muilla tavoin hevosen oloa voi helpottaa hellesäässä?

Talli/pihatto
Kuten jo postauksen alussa mainitsimme, hyvä keino säästää hevoset päivän paahtavalta auringolta on ottaa hevoset sisään viileään talliin päivän kuumimmaksi ajaksi ja ajoittaa hevosten ulkoilu iltaan/yöhön/aamuun. Pihattohevoset puolestaan osaavat useimmiten itse hakeutua viileään pihattoon päivän kuumimmaksi ajaksi ja siirtyä ulos, kun on viileämpää. Hevosella tulee olla aina saatavilla raikasta vettä, myös tallissa sisällä.

Ulkoilu
Mikäli hevosilla ei ole mahdollisuutta mennä talliin vilvoittelemaan, tulisi tarhasta löytyä varjoisa paikka, oli se sitten metsikkö tai katos. Keskipäivällä aurinko porottaa niin korkealta taivaalta, ettei tarhan vieressä oleva metsikkö tarjoa varjoa. Hevosen ulkoillessa päivän kuumimpaan aikaan on varmistettava, että sillä on raikasta vettä saatavilla, eikä vesiastia tyhjene kesken päivän.

Treenatessa
Hevosta voi liikuttaa myös kovalla helteellä (joillekin se voi eläinlääkärin määräyksestä olla pakollistakin). Hellepäivinä kannattaa ajoittaa treeni aikaiseen aamuun tai iltamyöhään (tai yöhön), kun on viileämpää. Mikäli hevosta liikutetaan helteellä, on tärkeää huolehtia sen riittävästä nesteytyksestä ja viilennyksestä liikunnan jälkeen. Kannattaa myös pitää mielessä, että helteellä hevosetkin ovat vetelempiä – onko siis järkevää treenata hiki hatussa, vai voisiko lähteä maastoon kävelemään tai uittopaikalle?

Kuljetuksessa
Helteestä huolimatta voi täytyä kuljettaa hevonen kisapaikalle tai eläinlääkäriin. Huolehdi, että trailerissa on riittävä ilmanvaihto – hevoskuljetuksen liikkuessa ikkunan auki jättäminen toimii, mutta yhdistelmän pysähtyessä ilmanvaihtokin lakkaa – älä siis jätä hevosta kuumaan koppiin. Muista hevosen juottaminen ja viilentäminen vedellä.

Juottaminen ja ruokkiminen
Kuten ihminen, hevonenkin hikoilee helteellä, vaikka se olisikin täysin vapaalla. Hien mukana hevonen menettää suoloja, jotka on korvattava. Helteellä riittävän nesteen (=veden) saannin lisäksi on huolehdittava myös suolan ja elektrolyyttien saannista. Esimerkiksi veden sekaan voi lisätä pansuolaa tai hevostarvikeliikkeessä myytävää elektrolyyttivalmistetta. Usein hyvä maku houkuttelee hevosta myös juomaan enemmän.

Helteellä vaanivat vaarat

Lämpöhalvaus
Helle on erittäin haastavaa aikaa pikkuvarsoille, joiden lämmönsäätely ei ole vielä kehittynyt. Myös vanhat, paksukarvaiset, lihavat ja muutoin sairaat hevoset kuuluvat riskiryhmään hellesäillä. Tällöin vaarana on hevosen lämpöhalvaus, joka voi johtaa kuolemaan. Lämpöhalvauksen oireita ovat mm. yli 40 asteen kehonlämpö, tiheä hengitys ja syke, väsymys, uneliaisuus, heikkous, masennus, kuivuminen tajuttomuus. Lämpöhalvauksen ennaltaehkäisyssä tärkeintä on nesteensaanti ja viilennys. Mikäli havaitset hevosessasi lämpöhalvauksen oireita, kutsu välittömästi eläinlääkäri ja aloita ensiapu: viilennä hevosta kylmällä vedellä (erityisesti alueilta, joissa on paljon verisuonia, kuten kaula, vatsa, reisien sisäpuolet). Koita saada hevonen juomaan. Seuraa eläinlääkärin ohjeita.

Nestehukka
Hevonen tarvitsee päivittäin kymmeniä litroja raikasta vettä. Riittävä vedensaanti on tärkeää elimistön nestetasapainon säätelyn sekä ruuansulatuselimistön normaalin toiminnan ja hevosen suorituskyvyn kannalta. Nestehukka voi pahimmillaan olla hevoselle kohtalokas. Hevosen nestehukkaa voi arvioida seuraavilla tavoilla:

  • Ihotesti: Nyppäise sormin hevosen kaulan ihoa, normaalissa tilanteessa iho palautuu noin kahdessa sekunnissa, nestehukasta kärsivällä hevosella hitaammin. 
  • Tarkista kapillaarien täyttymisaika: Paina peukalolla hevosen ikenen limakalvoa, jolloin limakalvolle ilmestyy vaalea läikkä. Normaalisti limakalvon väri palautuu vaaleanpunaiseksi kahden sekunnin sisällä,  nestehukasta kärsivällä hevosella tätä hitaammin.
  • Tarkista hevosen ikenien ja hampaiden pinnan kuivuus: Hevosen suun kosteuspitoisuus vähenee nestehukan seurauksena.

Mikäli epäilet hevosella nestehukkaa, ensipuna toimii lisäjuotto, pansuola ja/elektrolyytti.

Lähteet: Hevostietokeskus
https://hevostietokeskus.fi/i/ruokinta/veden-tarve/nestetasapaino-ja-sen-saately
https://hevostietokeskus.fi/i/hoito/hevosen-pitopaikka/laitumella-pito/hevosten-hoito-hellepaivina
https://hevostietokeskus.fi/i/hoito/lampotalous/lammonsaatelyn-perusteita/lampohalvaus