Suomen ratsastajainliitto julkaisi viisi päivää sitten tiedotteen, jonka mukaan se ei hyväksy minkäänlaista häirintää, kiusaamista tai hyväksikäyttöä ratsastusyhteisössään. 
Hevosyhteisöstä löytyy kuitenkin mätiä omenoita ja eilen, vain pari päivää SRL:n tärkeän kannanoton jälkeen, uutisoitiin rikosepäilystä, jonka mukaan naantalilaisen hevostallin omistajat ovat käyttäneet jopa kymmeniä 12-20 vuotiaita hevosharrastajia hyväkseen, laittaneet heidät pakkotöihin ja pahoinpitelemään eläimiä. Lasten ja nuorten kokema jatkuva väkivallan uhka ja pelko ovat pitäneet tapahtumat piilossa. Potentiaalisia uhreja kymmenen vuoden ajalta on vähintään 100-200. Pääset lukemaan Iltalehden uutisen aiheesta tästä, uutisen sisältö saattaa järkyttää. 
Yllämainittu uutinen ei ole hevosharrastuksessa ensimmäinen, eikä valitettavan todennäköisesti viimeinenkään. Tallien pitäisi olla onnellisia paikkoja niin hevosille kuin ihmisillekin ja ratsastuksen sekä hevosten hoitamisen tulisi olla iloa ja hyvää mieltä tuottava harrastus. Mitä enemmän aiheesta puhutaan, sitä helpommaksi käy uhrien esiintulo ja avun saaminen. Apua on nimittäin aina saatavilla. 

Hei sinä nuori joka luet tätä: jos jotain tapahtuu, kerro aikuiselle! 

Omista rajoista kiinni pitäminen ja omien oikeuksien puolustaminen voi tuntua hankalalta, jos vastassa on esimerkiksi aukroriteettiasemassa oleva aikuinen, kiristystä tai uhkailua. Jokaisella ihmisellä on oikeus itsemääräämisoikeuteen, koskemattomuuteen ja väkivallattomuuteen. Se tarkoittaa, että kukaan ei saa painostaa toista mihinkään. 
Jos jotain tapahtuu, on tärkeää kertoa ahdistelusta jollekulle luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle. Tällainen voi löytyä kotoa, koulusta, tallilta ja lisäksi on monia aikuisia, joilta voit pyytää apua: esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimeen voit soittaa mistä asiasta tahansa. Myös koulun terveydenhoitaja, kuraattori tai sosiaalityöntekijä ovat sitä varten, että heille voi kertoa huolestuttavista asioista. Kertomalla vähennät sen ihmisen valtaa, joka on toiminut väärin ja saat aikuiselta neuvoja tilanteen selvittämiseen. Asiasta kertominen voi tuntua vaikealta, ja voit aloittaa esimerkiksi sanomalla ”Mulla olisi asiaa, josta on vähän vaikea puhua.” Yleensä aikuinen pysähtyy kuuntelemaan. Jos ei, puhu toisen aikuisen kanssa. On tärkeää, ettet jää asian kanssa yksin. Myös Mannerheimin Lastesuojeluliiton Nuorten Netti tarjoaa tietoa ja apua
Jos sinua on käytetty hyväksi, älä jää yksin: sinulle on tehty väärin ja sinun oikeuksiasi on loukattu. On tapahtunut rikos, josta tekijä saadaan vastuuseen poliisille ilmoittamalla. Älä suojele tekijää vaikenemalla tapahtuneesta, sillä hänet on tärkeää saada vastuuseen teoistaan, jottei hän enää jatka toimintaansa ja satuta enää enempää sinua tai muita lapsia. 

Aikuinen, toimi näin, jos lapsi tai nuori kertoo sinulle hyväksikäytöstä

Kuuntele, usko, välitä lämpöä ja varmista avun saaminen. Lapsen on monesti hyvin vaikea kertoa häirinnän tai kaltoinkohtelun uhriksi joutumisesta. Tapahtumaan liittyvä häpeä ja syyllisyys voivat saada lapsen salaamaan tapahtuneen kaikilta lähellään olevilta, turvallisilta ja luotettaviltakin aikuisilta. Pelkona voi olla, ettei hänen kertomaansa uskota. Nuoren suhde kaltoinkohtelun tekijään, saattaa olla uhrille tärkeä ja vaikka tapahtuisi jotain ikävää, ei nuori halua tai uskalla aiheuttaa tekijälle ongelmia. Tekijä usein kieltää uhria puhumasta asiasta, eivätkä lapset helposti riko tällaista lupausta. Olisikin tärkeää, että jos lapsen käytös jollain tavalla äkillisesti muuttuu, aikuiset kartoittaisivat lapsen elämää myös kysymällä: onko tapahtunut jotain ikävää tai jotain, josta haluaisit puhua? Onko joku tehnyt sinulle jotain pahaa tai epämiellyttävää? 

Kuinka toimia, jos lapsi tai nuori (tai kuka tahansa) kertoo joutuneensa uhriksi 

  • Ota kerrottu vastaan rauhallisesti: älä kyseenalaista, suutu tai hätäänny. 
  • Kehu siitä, että uhri uskalsi puhua asiasta ja hän on toiminut rohkeasti ja oikein. 
  • Välitä uhrille lämpöä, turvaa ja hyväksyntää: lohduta ja vakuuta, että uhri on turvassa ja hän saa tilanteeseensa apua, eikä jää yksin. 
  • Kerro uhrille, ettei hän ole tehnyt mitään väärää. Monet saattavat kokea syyllisyyttä tapahtumista ja pohtivat omaa osuuttaan ja rooliaan tilanteissa. Syy ei ole koskaan uhrin. 
  • Etsi uhrille ammattiapua. Ota yhdessä uhrin kanssa yhteyttä lähimpään toimijaan, jolta saat ohjeet jatkoon. Yhteyden voi ottaa yhdessä lapsen kanssa esimerkiksi 112, kouluterveydenhuoltoon tai lastensuojeluun. 
Vaikka et kuulisi seksuaalirikoksesta suoraan uhrilta, epäily voi herätä myös toisen osapuolen kertomuksesta ja tai muusta arveluttavasta käytöksestä. Kysy asiasta suoraan uhrilta, jos mahdollista. Seksuaalinen häirintä voi ilmetä monin eri tavoin aina epäasiallisesta puheesta ja vihjailusta fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen. Riippuvuussuhteeseen perustuvaan hyväksikäyttöön liittyy kaavamaisia piirteitä: uhria valmistellaan, luodaan vaikutelma erityisyydestä, tarjotaan huomiota ja illuusio tasavertaisuudesta ja välittämisestä. Tyypillistä on myös eristäminen, uhkailu, kiristys, yhteiseen salaisuuteen sitominen ja syyllistäminen. Turvallisessa aikuisen roolissa ei pysytä. 
Seksuaalirikokset määritellään rikoslain 20. luvussa. Jos olet epävarma siitä, onko syytä epäillä seksuaalirikosta, konsultoi aina poliisia tai kysy neuvoa asiantuntijoilta. Voit kysyä neuvoa kertomatta uhrin tai epäillyn nimeä. Rikosilmoituksen voi aina tehdä, jos epäilet rikosta. Sinun ei tarvitse olla varma siitä, että onko kyseessä rikos vai ei. 
Mahdollisissa ongelmatilanteissa voit ottaa yhteyttä myös Ratsastajainliiton toiminnanjohtaja Jukka Koivistoon. Käytettävissä on myös Väestöliiton ja urheiluyhteisön yhteinen kanava, josta saat myös ilmaista tukea puhelimessa ja chatissa: https://etoleyksin.fi/
Neuvoa voit aina kysyä seuraavilta tahoilta: 
– Poliisi (112) 
– Helsingin Poliisin seksuaalirikosjaos: seksuaalirikokset.helsinki@poliisi.fi
– Rikosuhripäivystys: https://www.riku.fi/fi/yhteystiedot/
– Et ole yksin-palvelu: www.etoleyksin.fi

Lähteet: