Yhteistyössä Hessi-Talli
Monelle aikuiselle poniharrastajalle ajaminen on tärkeä osa harrastamista. Kanelilla ehdimme ajaa lähes neljä vuotta ravivaljastuksella ja -kärryillä, mutta nyt, pitkän haaveilun päätteeksi pääsemme aloittamaan viimeinkin valjakkoajon (ensi viikonloppuna kasataan vaunut♥️!). Edellisessä postauksessa esittelimme jo Kanelin uusia valjakkovaljaita sekä kerroimme, miten valjakkovaljastus vaunuineen eroaa ravivaljastuksesta ja -kärryistä. Meiltä on myös kyselty paljon, miten valjakkoajo eroaa ”ravikärryillä ajamisesta”, joten ajattelimme tässä postauksessa kertoa hieman perustietoa valjakkoajosta.
Valjakkoajo on hevosurheilulaji, jossa kilpaillaan ajaen yhden tai useamman hevosen (tai ponin) valjakoilla. Suomessa valjakkoajossa kilpaillaan yksilö- ja parivaljakoilla, mutta muualla maailmassa myös suuremmilla, kuten neljän hevosen, valjakoilla. Valjakkoajossa hevoset vetävät vaunuja, joista kuski ohjaa niitä ohjien, ajopiiskan ja äänen avulla. Kuskin lisäksi vaunuissa on myös groomi, eli vaunuavustaja (ainoastaan yksiakselisella vaunulla kilpaileva II-kategorian poniyksikkö, kuten Kaneli, saa kisata ilman groomia).  Koulu- ja tarkkuusosakokeessa groomi istuu hiljaa vaunuissa, mutta maratonilla groomi seisoo vaunujen takaosassa tasapainottaen vaunua vaihtaen painoa puolelta toiselle kaarteiden ja maan pinnanmuotojen mukaan, ja näin estää vaunua kaatumasta tiukoissa ja vauhdikkaissa kaarteissa.
Vaikkei valjakkoajossa olekaan kyse ratsastuksesta, laji luetaan ratsastukseen ja laji toimii FEI:n ja Suomen Ratsastajainliiton alaisuudessa. Valjakkoajo muistuttaakin kilpailurakenteeltaan enemmän kenttäratsastusta kuin raviurheilua ja esimerkiksi valjakkoajokilpailuissa ajetaan kolme osakoetta: koulukoe, maastokoe ja tarkkuuskoe – missään osuudessa ei raviurheilun tavoin kilpailla pelkästään siitä, kuka on nopein.
Koulukoe muistuttaa kouluratsastusta, ja koulukokeessa valjakko suorittaa tietyn etukäteen opetellun ohjelman kentällä tuomareiden arvostellessa suoritusta (mm.hevosen kuuliaisuutta, rentoutta, askellajien lennokkuutta, kuskin apujen käyttöä sekä teiden ajamisen tarkkuutta). Kuten kouluratsastuksessa, myös valjakkoajon koulukokeessa tuomarit antavat 1–10 pistettä jokaisesta esitetystä liikkeestä. Esitettävät liikkeet ovat esimerkiksi kaarevia teitä, voltteja, peruutuksia, kahdeksikkoja ja kiemurauria, joita esitetään helpoissa luokissa käynnissä ja ravissa. Vaativissa ja vaikeissa luokissa koulukokeeseen kuuluu myös koottua ravia, yhdellä kädellä ajamista sekä laukkaa, avoitaivutuksia ja väistöjä unohtamatta. Mielenkiintoista päästä opettamaan Kanelille kouluratsastusliikkeitä myös ajaen (hieman jännittää, kuinka vaikeaa homma tulee olemaan ilman istuin- ja pohjeapuja)!
Kestävyyskoe eli maraton jaetaan kolmeen osaan (a, d, e) ja se ajetaan 4-18 kilometrin pituisella maastoradalla vaihtelevissa maastoissa. Maraton edellyttää valjakolta hyvää kuntoa, rohkeutta ja yhteistyötä kuskin ja groomin välillä. Groomin työ korostuu kestävyyskokeessa, jossa groomi seisoo vaunujen takaosassa vaihtaen painoa puolelta toiselle kaarteiden mukaan tasapainottaen vaunua kaatumasta tiukoissa ja vauhdikkaissa kaarteissa. A-osuudella askellaji on vapaa, mutta ilmeisesti tämä osuus ajetaan yleensä ravissa. D-osuus on lyhyin, vain noin kilometrin pituinen, ja siinä askellajina on käynti. Näiden osuuksien jälkeen vuorossa on pakollinen eläinlääkärin tarkastus, jossa hevosten kunto tarkastetaan. Mikäli valjakko läpäisee eläinlääkärin tarkastuksen, pääsee valjakko viimeiselle, eli E-osuudelle. Viimeinen osuus sisältää esteitä, kuten puunrunkoja, kiviä ja portteja, joista valjakon on suoriuduttava esimerkiksi kiertämällä. Kestävyyskokeessa kuski ja groomi ovat tutustuneet rataan etukäteen ja suunnitelleet sopivimman reitin esteiden kiertämiselle, sillä virhepisteitä voi saada esimerkiksi esteiden virheellisestä ohittamisesta, estealueella vietetyistä liikasekunneista, enimmäisajan ylityksestä ja vaunujen kaatumisesta.
Tarkkuuskoe suoritetaan hiekka- tai nurmipohjaisella kentällä, jossa on korkeintaan 20 estettä, kuten puomikujia tai silta-, vesi- ja sarjaesteitä. Esteissä on keiloja, joiden päällä on liikkuva pallo: jos pallo putoaa, valjakko saa kolme virhepistettä. Hommaa hankaloittaa se, että valjakon on ajettava väleistä, jotka on vain 20cm vaunua leveämpiä – on siis suuri mahdollisuus osua keilaan ja pudottaa pallo. Tarkkuuskokeessa pienimmällä virhepistelukemalla ja nopeimmalla ajalla voittaa.
Koska valjakkoajokilpailuihin kuuluu kolme osakoetta (tai alemmilla tasoilla joitakin kokeista yksittäisinä tai yhdistelminä) ja kansallisen tai kansainvälisen tason kilpailuun kuuluvat poikkeuksetta kaikki kolme osakoetta, valjakkokilpailut ovat yleensä kolmipäiväisiä, jolloin ajetaan yksi koe päivässä siten, että ensimmäisenä päivänä ajetaan koulukoe, toisena päivänä on kestävyyskoe ja kolmantena päivänä on tarkkuuskoe.  Hevosten hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota kilpailujen aikana ja kilpailuissa hevoset käyvätkin eläinlääkärin tarkastettavana useaan otteeseen.
Suomessa valjakkoajokisoja järjestetään seuratasolta alkaen aina PM-kisoihin asti. Jotkut tallit järjestävät myös harjoituskisoja valjakkoajossa, mutta muihin ratsastuksen lajeihin verrattuna valjakkoajolla on Suomessa pieni harrastajakunta.
Pienen lajin suurin ongelma on, että kokeilumahdollisuuksia on vähänlaisesti. Esimerkiksi me ehdimme haaveilla valjakkoajon aloittamisesta nelisen vuotta, mutta näimme valjakkovaljaat ja -vaunut ensimmäisen kerran vasta, kun hankimme sellaiset Kanelille. Emme myöskään tunne ketään valjakkoajoharrastajaa (onneksi Instagramista on löytynyt valjakkoharrastajia!) tai tiedä kotiseudultamme yhtäkään valjakkovalmentajaa – ongelma ilmeisesti on ”maanlaajuinen”, sillä ratsastuskouluja vastaavia valjakkoajoa tarjoavia talleja on Suomessa vain kourallinen. Esimerkiksi Hessi-Talli Urjalassa on varmasti jokaiselle valjakkoajosta kiinnostuneelle tuttu paikka, ainakin me olemme törmänneet paikkaan mm. Hippos-lehdessä sekä netin syövereissä (monet Instatuttumme käyvät Hessillä valjakkovalmennuksissa). Kanelin uudet IDEAL valjakkovaljaat ovat myös Hessi-Tallilta, sillä ratsastus-, valjakkoajo- ja vikellystuntien sekä leirien ja kurssien lisäksi Hessi-tallilla toimii varustemyymälä, josta saa kaikenlaiset tarvikkeet niin ratsuille, ratsastajille kuin valjakkoajoonkin.
Vaikka laji on harrastajamäärältään pieni, monet kertovat valjakkoajoharrastajien keskinäisen yhteishengen olevan aivan toista kuin hevospiireissä yleensä. Kilpakumppanit ovat valmiita auttamaan toisiaan ja uudet harrastajat otetaan iloisesti mukaan joukkoon – mekin olemme saaneet jo paljon hyviä vinkkejä valjakkoajoon, vaikka Kanelilla ei ole vielä ajettu kertaakaan valjakkovaljastuksella. Tiesitkö muuten, että valjakkoajo on ratsastuksen lajeista mitaleilla mitattuna kaikkein menestyksekkäin Suomessa?