Kanelin kesäloma Lapissa häämöttää loppuaan ja huomenna alkaa ponin matka kohti Mikkeliä. Kaneli matkustaa tuttuun tapaan Tallinmäen Ratsut Oyn hevoskuljetuksella, sillä tässäkin asiassa haluamme panostaa turvallisuuteen ja ponin viihtyvyyteen. Käytimme kyseisen firman hevoskuljetusta ensimmäisen kerran viime kesänä siirtäessämme Kanelin Torniosta Mikkeliin, sillä halusimme välttää ongelmat liikenteessä ja ei-niin-miellyttävän trailerimatkan ostamalla ponille ammatillisen hevoskuljetuksen kunnollisella hevoskuljetusautolla. Matkaa on kuitenkin 600km, joten tukeva autokyyti on ponille mieleisempi ja turvallisempi vaihtoehto, vaikka onkin kustannuksiltaan moninkertainen verrattuna siihen, että lähtisi itse körryttelemään halki Suomen traileria vetäen.
Kanelin kanssa matkustamista ollaan harrastettu suhteellisen vähän, sillä tarvetta ei yksinkertaisesti ole ollut. Ensimmäisen kerran meillä ollessaan Kaneli matkusti ollessaan jo 4-vuotias, kun veimme sen Oulun hevosklinikalle ruunattavaksi. Olimme tuolloin varsin skeptisiä sen suhteen, kuinka lastaus ja matkustaminen sujuvat, mutta ruunauspäivää edeltävä iltana jouduimme yllättymään positiivisesti, kun eläessään kerran aiemmin matkustanut poni kipusi traileriin muitta mutkitta ja nökötti kopissa kuin mikäkin matkaaja. Tämän jälkeen Kaneli onkin lastautunut ja matkustanut aina luottavaisesti ja muitta mutkitta niin pidempiä kuin lyhyempiäkin reissuja.
Vaikka Kaneli on niinsanottu helppo matkustaja, on huomiseen road tripiin valmistautuminen aloitettu hyvissä ajoin. Sen lisäksi, että varusteet on pesty ja pakattu, on myös ponia valmisteltu pitkään matkaan. Pitkästä kuljetuksesta johtuvat terveysongelmat liittyvät usein kuivumiseen, joten olemmekin perinteisesti lisäjuottaneet Kanelia muutamana päivänä ennen matkaa, sillä kuivuminen hidastaa kuljetuksesta palautumista ja voi pahimmillaan aiheuttaa ähkyn. Matkaevääksi Kaneli saa tuoretta ruohoa, jonka nestepitoisuus on korkeampi kuin kuiva- tai säilöheinässä. Ja onneksi nestehuolto pelaa myös matkan aikana. Kuivumisen lisäksi hengitystieongelmat, kuten kuljetuskuume, ovat pitkiin kuljetuksiin liittyvä terveysongelma. Onneksi hevoskuljetusautossa on traileria parempi ilmanvaihto ja matkaan pakkaamamme tuore ruoho on pöllyämätöntä, joten emme ole (normaalia enempää) huolissamme hengitysongelmista.
Koska matkustuspäiviksi on luvattu lämmintä säätä (kyllä, matka kestää kaksi päivää, siitä myöhempänä lisää), olemme päätyneet siihen, että poni matkaa ilman loimea. Hikoilu kuljetuksen aikana ei ole hyväksi, sillä myös hikoilu voi edesauttaa matkaajan kuivumista. Päässään Kanelilla on turvalta avattava nahkariimu (lampaankarvapehmusteineen ), sillä nahkariimu on paras valinta kuljetukseen, sillä se on tukeva, mutta tarvittaessa nylonriimua helpompi leikata onnettomuuden sattuessa. Todennäköisesti poni matkustaa ilman kuljetussuojia, sillä niin pitkät kuljetussuojat kuin pinteliviritelmät saavat Kanelin potkimaan. Koska Kanelilla ei ole kenkiä ja poni matkustaa sievästi, ei vaaraa kengänpolkemiin ole (ellei satu mitään yllättävää, mutta silloin suojatkaan tuskin auttavat). Suojat myös lämmittävät ja heikentävät jalkojen verenkiertoa pitkillä matkoilla, joten olemme suosiolla päätyneet siihen, ettei Kanelin ole välttämätöntä matkustaa pitkissä suojissa. Kanelin kohdalla ”vähemmän on enemmän” pätee siis myös matkustusvarustukseen.
Kuten ylempänä jo mainitsimme, Kanelin matka kestää kaksi päivää. Aimmin 600km matka on ajettu yhtenä päivänä, mutta tällä kertaa lähtö on jo perjantai-iltana ja Kaneli yöpyy matkan varrella tallimajoituksessa jatkaen lauantaiaamuna matkaa. Kaneli on onneksi lunki kaveri eikä stressaa turhista, joten yö uusien heppakavereiden kanssa sujuu varmasti mutkattomasti, ja matkustusaikakin lyhenee kätevästi.
Nyt siis pidetään peukkuja, että matka sujuisi yhtä hyvin ja turvallisesti, kuten aiemminkin. Kanelilla ei vielä ole aavistustakaan tulevasta ja tämän illan ohjelmassa onkin tuttuun tapaan ajomaasto. Huomenna Kaneli saa laiduntaa ja levätä ennen matkaa Etelään ♥️
Postauksen kuvat: Noora Leppikangas