Aloitimme Kanelin Instagram-tilin pitämisen vuonna 2016 ponin ostettuamme. Ajatuksenamme oli tallentaa muistot Kanelin kasvusta ja kehityksestä omaksi iloksemme (asuimmehan tuolloinkin eri paikkakunnilla), mutta homma karkasi käsistä ja nyt pienellä pilkullisella on Instagramissa yli 11 000 seuraajaa. Jotenkin olemme päätyneet kirjoittamaan myös ponin nimeä kantavaa blogia (joka myös palkittiin vuoden parhaana hevosblogina), joten kyllä, viimevuosina on tullut vietettyä aikaa somessa. 
Mielestämme tärkeiden muistojen, kuvien ja videoiden taltioimisen lisäksi somessa parasta on ehdottomasti vuorovaikutus. Nuoren ponin elämä selvästi kiinnostaa isoa seuraajajoukkoa ja saamme päivittäin useita viestejä, kysymyksiä ja kommentteja Kaneliin liittyen. Keskustelu somessa on usein avartavaa, uusia näkökulmia sekä vertaistukea antavaa ja olemme tutustuneet somessa moniin mahtaviin tyyppeihin. Ja sitten välillä saamme niitä ikäviä kommentteja, jotka pääsääntöisesti tulevat anonyymeinä tai joita saadaan lukea eräältä ruskealta foorumilta. Emme ole ainoita, ketkä saavat kokea somen hyvät, ja myös huonot puolet, joten päätimme kirjoittaa aiheesta postauksen (siis niistä negatiivisista kommenteista, eihän positiiviset kommentit kiinnosta ketään). 
Mikä saa kirjoittamaan ilkeän anonyymikommentin toiselle? Miksi toisten tekeimisiä ruoditaan keskustelupalstoilla? Miksi jostakusta levitetään jopa keksittyä ja valheellista tietoa? Tyypillisesti nettikiusaaja leimataan kateelliseksi, netissä pahaa oloaan purkavaksi tyypiksi. Voi myös olla, että vihamielisten kommenttien takana on ärsyyntyminen somettajan tavasta toimia, ratsastaa tai hoitaa hevostaan. Tapoja toimia hevosten kanssa turvallisesti ja hevosystävällisesti on useita, eikä tapa toimia tietyllä tavalla sulje pois sitä, etteikö jokin muu tapa voisi olla yhtä hyvä. Esimerkiksi me olemme harrastaneet hevosten parissa yli 20 vuotta, joten tuona aikana kokemusta on kertynyt niin ratsastuskouluilta kuin yksityistalleilta, itsenäisestä ratsastuksesta, valmennuksista, monenlaisista hevosista (nuorista, vanhoista, ratsuista, ravureista, hienoista ja vähemmän hienoista jne..), joten luulisi, että jonkinlaista kykyä ajatella ja toimia itsenäisesti on vuosien varrella kertynyt – emmekä siltikään käy jättämässä näsäviisaita kommentteja tyypeille, keiden huomaamme toimivan toisella tavoin. Sen sijaan pohdimme, mitä hyvää uusissa tavoissa voisi olla, ja mitä voisimme itse oppia.
Sosiaaliseen mediaan ei julkaista koko elämää tapahtumineen, vaan postaukset antavat mahdollisuuden kurkistaa toisen elämään valikoitujen palojen kautta. Esimerkiksi Kanelin Instagram-tilille pyrimme postaamaan kertomuksia ja kuvia Kanelin arjesta onnistumisine ja epäonnistumisineen. Somessa epäonnistumiset saavat usein ylisuuret mittasuhteet ja tuntemattomien ihmisten epäonnella mässäillään keskustelupalstoja myöten. Onnistumisenkin riemua saattaa himmentää besserwisseröinti tai kaikesta negatiivisuuden kaivaminen, mutta Kanelin somen kohdalla sekä epäonnistumisia että onnistumisia on ruodittu onneksi melkoisen vähän. Ikävät viestit tai spekuloinnit foorumilla eivät ole lannistaneet meidän intoa jatkaa Kanelin elämästä päivittelyä, mutta sen sijaan seuraajien lähettämät viestit tsemppeineen ja omine kokemuksineen luovat intoa jatkaa aktiivisesti somessa.
Usein somettajien perusteetonta kritisointia yritetään puolustaa sanomalla, että itsepä somettaja on itsensä tyrkylle nostanut. Tarkoittaako se, että joku on sometilillään noussut suosioon sitä, että on hyväksyttävää joutua vihaviestien ja perättömien juorujen tulilinjalle? Mielestämme somettajilla on oikeus toimia hyväksi katsomallaan tavalla hevosten parissa, oikeus omiin mielipiteisiin ja oikeus puolustautua perätöntä lokaa vastaan. Tapoja toimia oikein hevosten kanssa on niin monia, eikä makuaisoista voi kiistellä. Ennen nasevan kommentin tai keskustelunaloituksen kirjoittamista voi miettiä, että somettaja hyvinkin todennäköisesti on toiminnassaan ottanut kaikki näkökulmat huomioon ja pyrkinyt toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Taustalla on myös usein eläinlääkäriltä/valmentajalta/kengittäjältä/siltä kuuluisalta naapurin Penalta saadut ohjeet, neuvot ja faktat, jotka usein ovat anonyymin nettivalmentajan ”ei pahalla, mutta…” -ohjeita uskottavampia ja  parempia. Kritiikki ja neuvot kannattaa antaa asiallisesti esitettynä ja perusteltuna oman nimen takaa, jolloin myös vastaanottaja todennäköisemmin suhtautuu viestiin vastaanottavaisemmin, eikä mene puolustuskannalle. Ainakin me arvostamme paljon enemmän omalla nimellä tullutta viestiä, kuin anonyymin GP-tason ratsastajan huolestunutta aloitusta foorumilla ja voimme luontevasti vastata henkilölle, kenen nimen ja kuvan näemme (hevosfoorumille vastaaminen sen sijaan luultavasti vain heittäisi lisää vettä myllyyn). Kannattaa myös muistaa, että jos jonkun somettajan tapa toimia hevosten kanssa ärsyttää, helpoin keino päästä ärsytyksestä eroon on painaa ”lopeta seuraaminen” painiketta.
Se, että joku tykkää kirjoittaa blogia tai päivittää Instagramia ei tarkoita, että tulisi hyväksyä arvostelua, kiusaamista tai perättömien juorujen kohteeksi joutumista. Jokaisella on oikeus hevosharrastuksesta nauttimiseen (ja siitä päivittämiseen somessa) ja omiin toimintatapoihin sekä mielipiteisiin (kunhan ne ovat hevosystävällisiä, mutta ainakin meille tämä on automaattinen oletus). Oman nettikäyttäytymiseen kannattaakin kiinnittää huomiota. Toisen haukkuminen ei kerro haukuttavasta mitään, mutta se kertoo haukkujan omista epävarmuuksista.
Kuinka toimia, jos joudut nettikiusaamisen kohteeksi:

– Kerro kiusaamisesta luotettavalle henkilölle (kaveri, vanhempi, opettaja, ratsastuksenopettaja). Kouluissa ja ratsastuskouluissa kiusaamiseen on nollatoleranssi, joten saat varmasti apua!

– Älä anna kiusaajalle näkyvyyttä. Viesteihin vastaaminen innostaa kiusaajaa usein vain lisää, sillä kiusaaja tavoittelee usein suuttumusta tai puolustautumista. Jos kiusattu ei vastaa, poistaa kiusaajan viestit tai estää kiusaajan, voi olla, että kiusaaja turhautuu ja lopettaa ärsyttämisen.

– Mikäli kiusaaja tästä huolimatta jatkaa, ota talteen kaikki kiusaajan lähettämät viestit esimerkiksi ottamalla screenshot. Merkitse ylös tarkat päivämäärät ja kellonajat sekä kaikki kiusaajan itsestään antamat tiedot (anonyyminäkin voi vahingossa paljastaa itsestään jotain). Mitä enemmän saat faktoja talteen kiusaajasta, sitä helpompi sinun on saada apua.

– Kiusaaja saattaa luulla, ettei anonyyminä toimimisesta voi jäädä kiinni. Pahimmissa kiusaamistapauksissa poliisi puuttuu tilanteeseen, jolloin tekijä saadaan anonyymiudestaan huolimatta kiinni ja hän joutuu vastuuseen tekosistaan. Nettikiusaaminen voi myös täyttää rikoksen tunnusmerkit, jolloin kiusaajalla on kannettavanaan myös rikosoikeudellinen vastuu teoistaan.

– Nettikiusaaminen satuttaa henkisesti ja seuraukset voivat olla kauaskantoiset. Kiusaaminen netissä on yhtä vakava asia kuin koulukiusaaminen.

Mitkä on sun vinkit nettikiusaamisen kitkemiseksi?