Kuten moni teistä lukijoista varmaan tietääkin, Kaneli viettää parhaillaan kesälomaa lapsuudenkodissamme Torniossa. Kesäloma kotimaisemissa on Kanelillekin jo perinne, sillä meidän omistuksessa ollessaan (eli nyt jo neljättä kesää) poni on viettänyt kesät laitumella ja omassa pihattotallissaan. Me ponin omistajat pääsemme nauttimaan opiskelijan ja opettajan pitkistä kesälomista, joten mikä olisikaan parempi tapaa viettää kesää kuin kotimaisemissa perheen kesken – varsinkin, kuin Kanelikin on huomioitu näin mainiosti.
Instagramin puolella esittelimmekin meidän pihattotallia pintapuoleisesti, mutta ajattelimme kirjoittaa blogiin myös kattavamman esittelyn Kanelin kesätallista. Talli sijaitsee vanhempiemme tiluksilla ja se on suunniteltu tilavaatimuksiltaan kahden ponin tarpesiin. Talli on meidän isän (insinööri) suunnittelema ja rakentama, joten emme osaa vastata tallin rakentamiseen liittyviin kysymyksiin. Kutsumme tallia kesätalliksi, sillä se ei ole ympärivuotisessa käytössä (tarvittaessa tämäkin tosin onnistuisi pienellä fiksauksella) vaan Kaneli asustelee siellä kesäkuukaudet ja täyshoitoon palatessaan myös kesätalli sulkee ovensa.

Kanelin kesätalli koostuu kahdesta osasta: pihatosta ja satulahuoneesta. Pihatosta on suora yhteys Kanelin laitumelle, joten poni saa oman valintansa mukaan olla joko tallissa tai ulkosalla. Käynti pihattoon onnistuu loivaa ramppia pitkin ja sisällä pihattokarsinassa on muhkea kerros purua takamaassa ponille pehmeät unet. Tarvittaessa pihattoon saa ovet (ja talli muuttuu kätevästi vaikkapa sairaskarsinaksi), mutta kesäaikana olemme kokeneet helpoimmaksi irroittaa ovet saranoistaan ja laittaa ne paikalleen vasta kun syksy koittaa. Talliin tulee myös sähköt, eli loppukesästä iltojen pimetessä ei tarvitse kykkiä tallilla ilman valoa. Kanelilla on tallissaan oma infrapunalamppu, minkä alla poni mielellään nautiskelee lämmöstä. Vesi meidän täytyy sen sijaan hakea erilliseltä vesipisteeltä, mutta emme koe tätä millään tavoin ongelmallisena. Kesätallin pihatto-osa on suunniteltu neliömäärältään sellaiseksi, että tarvittaessa tilaa on toisellekin ponille, mutta toistaiseksi Kaneli saa nauttia hulppeista tiloistaan yksin (hevosseuraa Kanelilla on tietysti läpi kesän, sillä naapurin hevoset elelevät aidan toisella puolen).
Pihatto-osan tavoin myös satulahuone on suunniteltu kattamaan kahden ponin varustekapasiteetti, joten tilaa on yllin kyllin. Tänä kesänä suurin osa Kanelin varusteista jäi Mikkeliin säilöön odottelemaan syksyä, joten kesätallin varustehuone tuntuu todella tyhjältä (ainakin tavarat on helppo pitää järjestyksessä). Kanelin vähäiset tavarat onkin saatu kätevästi mahtumaan kahteen varustearkkuun, ja ainoastaan riimut, valjaat, suitset ja meidän kypärät roikkuvat seinillä. Myös Kanelin palkintosaldo on kesätallissa muistuttamassa ponin kanssa käydyistä mätsäreistä ja yksistä harjoituskisoista (ja muistona tallessa ovat myös meidän entisten heppakavereiden kanssa voitetut ruusukkeet ja pystit). Satulahuoneen pinkit satula-, suitsi- ja varustetelineet on ostettu vuonna 2011 meidän entiselle ylläpitoponille, mutta nostalgiasyistä emme ole raaskineet vaihtaa niitä neutraalimman värisiin.
Kaneli on varsin ihastunut pihattokarsinaansa, ja useimmiten ponin voikin bongata sieltä tarkkailemasta muiden tekemisiä – ellei poni ole syömässä. Kesäaikana yhden ponin tallin pyörittäminen on helppoa ja mukavaa, sillä sää on yleensä hyvä, eivätkä sateet syksyn tavoin tee maasta mutaa. Tänä kesänä ainoa riesa on ollut sääskien suuri määrä, mutta tilanne helpotti, kun tilasimme Kanelille ötökkäloimen ja päähineen. Ison tallin pyörittäjiksi meistä ei ympärivuotisesti kuitenkaan olisi, mutta kesällä on ihanaa, kun saa hoitaa ponin täysin itse ja pääsee viettämään sen kanssa aikaa entistäkin enemmän.