Miten elämä orin kanssa eroaa tamman tai ruunan omistamisesta?

Kiltti ori – vai hyväkäytöksinen poni?


Kevät on tullut ja tämä näkyy Kanelin käyttäytymisessä innokkuutena ja energisyytenä. Kaneli 4-vuotias ori, joten vaikka se on kuuliainen ja helposti käsiteltävä nuori, tuo sen sukupuoli mukanaan tiettyjä haasteita sekä varotoimenpiteitä ympäri vuoden. 


Vaikka ori on tavallinen hevonen siinä missä ruuna tai tammakin, olisi vastuutonta ajatella, ettei oria tarvitse käsitellä mitenkään erillä tavalla kuin tammoja tai ruunia. Ori on aina arvaamaton, vaistojansa ja hormoneitansa kuunteleva eläin, joka voi  yllättää tutun ja kokeneenkin käsittelijän äkkiarvaamatta. Varsinkin nuoren orin kanssa turvallisuus tulee ennen kaikkea, sillä kotioloissa kiltisti käyttäytyvä nuori mies saattaakin vieraassa paikassa täysin odottamatta ”hullaantua” uusista hajuista ja menettää itsehillintänsä. Tällöin syntyy helposti ja nopeasti vaaratilanteita. 

Kaneli on niin sanottu helppo ori. Orimainen se on tietysti, mutta orimaisuus ei haittaa sen elämää tai keskittymistä. Olemme panostaneet Kanelin hevosmiestaitoiseen ja johdonmukaiseen kohteluun siitä saakka, kun se tuli meille. Hyvät kokemukset ihmisen kanssa ovat tehneet Kanelista luottavaisen ja yhteistyöhaluisen ponin, joka pitää meitä omistajia luotettavina ja oikeudenmukaisina laumanjohtajina. Harrastaessa Kaneli keskittyy mielellään kanssamme toimimiseen, eikä ala kokeilla rajojaan. Olemme kuitenkin huomanneet, että Kaneli muuttuu helposti omistajien kiltistä pojasta oikeaksi kauhukakaraksi, mikäli sitä käsittelee epävarma henkilö (onko tämä sitten sitä oriutta, poneutta vai nuoruutta?). Kanelin käsittelyssä olemme todella tarkkoja – orille (tai muillekaan hevosille) ei saa menettää hermoja tai raivostua, vaan sitä käsiteltäessä on oltava pehmeä, varma ja johdonmukainen. Ystävällisyys, uteliaisuus, rohkeus ja motivoituneisuus ovat luonteenpiirteet, jotka haluamme säilyttää Kanelilla.

Nuorelle orille on erittäin tärkeää, että sillä on riittävästi tilaa liikkua, laadukasta ravintoa sekä lajitoverin seuraa. Kun hevonen saa toteuttaa luonnollisia tarpeitaan (=nuoren orin on saatava leikkiä ja harjoitella voimien mittelöintiä) se on tyytyväinen ja helppo kouluttaa. Onkin tärkeää, että ori opetetaan pienestä pitäen käytöstavoille. Alusta saakka olemme vaatineet Kanelilta asiallista käytöstä: riimussa kuljetaan ihmisen määräämää tahtia, jalat nostetaan kiltisti ja paikallaan seisotaan niin kauan kuin on tarvis. Näitä periaatteita noudattamalla tyytyväisen nuoren oriin ajo-opetus sekä ratsastajaan totuttaminen kävi kuin leikki, eikä se ole pyrkinyt missään vaiheessa ylittämään sille asetettuja rajoja. 

Näin kuuliaisen orin kanssa ei tarvitse varautua yllätyksiin – vai tarviiko?


Turhia riskejä emme kuitenkaan halua ottaa, vaikka Kaneli onkin nöyrä ja miellyttämishaluinen. Kanelia käsiteltäessä keskitytään aina poniin: ei ympäristöön, kännykkään tai tallikaveriin. Syksyllä ja talvella ponia voidaan taluttaa huoletta tavallisella riimunnarulla, mutta keväällä ja kesällä hormonien hyrrätessä käytetään ketjunarua. Ei siksi, että poni automaattisesti hölmöilisi, vaan jos jotain tapahtuu ja tarvitaan jämäkämpiä otteita. Kentällä portit ovat aina kiinni, vaikka vain juoksuttaisimme. Kun ponilla lähdetään ajamaan tallin ulkopuoliselle ajolenkille tai maastoon, käytössä on aina sekki ja potkuremmi sekä raippa niin ponin nuoren iän kuin oriina eteen tulevien mahdollisten houkutusten vuoksi. 350 kiloista villiintynyttä pientäkään oria ei ole helppo hallita jos maastossa tulee vastaan naisellinen ruuna tai ihanan tuoksuinen tamma. Onneksi tähän saakka hullaantumisia ei ole tapahtunut ja lieviin himmailuihin on tepsinyt omistajan napakka äänellä komentaminen. 


Kotona elämä Kanelin kanssa on todella helppoa. Pienellä yksityistallilla ei ole yhtäkään tammaa (eikä Kaneli välitä naapurin tammoista), joten se saa viettää stressitöntä poikamieselämää. Tutut arkiset rutiinit ovat sille hyväksi ja pitävät sen elämän hevosen näkökulmasta tuttuna ja turvallisena. Vieraissa paikoissa Kaneli on käynyt jonkin verran, ja olemme olleet joka kerta yllättyneitä siitä, kuinka fiksusti nuori ori on käyttäytynyt. Vieraassakin paikassa Kaneli keskittyy hyvin ihmiseen, joskin se kyllä ilmoittaa muille hevosille saapuneensa paikalle nousemalla pystyyn ja hirnumalla kimeästi. Kun Kaneli on saanut hoitaa omat ilmoituksensa, se palaa oitis työmoodiin ja tekee pyydetyt asiat venkoilematta. Vieraassa paikassa ponin käsittelijällä on kuitenkin oltava silmät selässä – ei siksi, että Kaneli vetäisi överiksi, vaan siksi, että toisinaan muut hevoset saatetaan taluttaa liian lähelle oria tai jollakin voi päästä vaikkapa tamma karkuun. 

Toivoisimme ihmisiltä hieman vähemmän ennakkoluuloja oreja kohtaan. Yleisin kysymys, joka Kanelin Instagramissa esitetään on ”Onko se kiltti kun se on ori?” ja yleisin kommentti, joka Kanelista todetaan on ”Onpa se kiltti oriksi!”. Hevonen ei ole koskaan ilkeä, vaan ainoastaan kokematon, epäjohdonmukainen, pelokas tai aggressiivisesti toimiva ihminen saa hevosen huonot puolet esiin. Esimerkiksi meille omistajille Kaneli on helppo ja toimiva, sillä olemme kouluttaneet sen itse ja poni ymmärtää, mitä siltä pyydämme. Uuden, hieman epävarman ihmisen kanssa Kaneli sen sijaan koettelee rajojaan näykkimällä, ryntäilemällä ja olemalla itsepäinen – joku voisi sanoa sitä ilkeydeksi – mutta todellisuudessa poni vain haluaa selvittää, onko tämä ihminen luotettava johtaja (ja jos ei ole, poni ryhtyy itse johtajaksi). Ori on luonteeltaan usein suora, rohkea ja ehkä jopa raju, se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö se olisi kiltti. Mielipidettä hevosesta ei kannata tehdä sukupuolen perusteella, vaan hevoset tulee kohdata yksilönä ja omia taitoja kannattaa pyrkiä kehittämään jatkuvasti, sillä hevosista riittää aina opittavaa.

P.s. Tämä postaus on kirjoitettu perustuen meidän kokemuksiin ja ajatuksiin – mielipiteitä on yhtä paljon kun erilaisia hevosiakin.

Varokaa syliin tulevaa oria!

Tunnetko itse oreja? Pidätkö enemmän oreista, tammoista vai ruunista?